Mitä oikeasti kuului varpuselle jouluisena aamuna?
Kuivasjärven aalto oli jäätynyt pakkasessa ja pihat olivat täyttyneet lumesta jouluksi. Tutun oloinen varpunen voi paksusti nappailtuaan reilusti kesän einettä. Se lenteli ja kaipaisi turvottavaan oloonsa Knuutilan Miian jogurttia. Lintu huomasi omakotitalon kuistilla pikkutytön käsi ojossa. Tyttö tarjosi Tokmannin tarjousjyviä kohti pullukkaa lintua joulun kunniaksi. Varpunen katseli silmät turvoksissa hellyttävän tytön tarjousta eikä tohtinut kieltäytyä. Se lennähti varovasti tytön kädelle, nappasi halpisjyvän ja räpisteli takaisin oksalle nautiskelemaan aikaista aamupalaa. Nielaistuaan jyväsen lintu muisti yhdessä pullean mahansa kanssa sairastavansa keliakiaa. Maha alkoi pullistua ja teki ahmatista pyöreän kaasupallon. Se lähti lentämään raskaasti ja kipeänä kohti läheistä järveä. Lintu tiesi mitä oli tulossa. Varpunen istahti pihlajan oksalle takapuoli järvelle päin ja yritti päästää höyryä ulapalle päin. Lintu tunsi sulkien alla pikkulinnun lihansa menevän ison kanalinnun lihalle. Pian alkoi maatuskaleikki. Varpusen perästä lensi riemukkaassa kaaressa varpusparvea muistuttava ryöppy. Hetken horisonttia oli mahdotonta erottaa maaksi saati taivaaksi. Parvi sisälsi runsaasti menneen kesän muistoja. Pikkuhiljaa keliakian aiheuttama mahaflunssa helpotti turvotusta ja puolipäivää kärsittyään mahakrampeista varpunen pikkuhiljaa parani entiselleen.Tyttö oli riemusta soikeana linnusta, joka nappasi jyvän kämmeneltä. Tyttö herätti kielloista huolimatta edellisenä iltana joulusaunasta suoraan nukkumaan menneen veljensä. Veli haisi kuolemalle peiton alla. Tyttö kavahti hajua ja toitotti sitä suuremmalla syyllä iloista tapahtumaa. Velipoika pyöräytti paksummin peittoa jyskyttävän päänsä päälle. Onnistuneen aamun kunniaksi peiton alta nousi rakkaalle pikkusiskolle iso peukku.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti